Hakuprosessi

Ajattelin nyt tulla kirjoittamaan itse hakuprosessista. Ja heti alkuun täytyy todeta, että hakuprosessi on kohtalaisen pitkä ja odottelu hermojaraastavaa.

Päädyin siis hakemaan vaihtoon ISEP (International Student Exchange Program) nimisen järjestön kautta. Tämä siksi, että koin yliopistojen kahdenvälisten vaihtojen kautta olevan vaikeampi päästä Oseaniaan ja siksi, että halusin päästä lähtemään vaihtoon syksyllä 2018. Kahdenvälisten sopimusten kautta lähtö olisi ollut aikaisintaan keväällä 2019.

ISEP on amerikkalainen järjestö, ja hakuprosessi jokseenkin sen mukainen. Byrokratiaa on kohtalaisen paljon, ja samantyylisiä hakemuksia saa rustailla useampia. ISEPiltä ja vaihtokoordinaattorilta on kuitenkin paljon apua saatavilla koko haun ajan.

Ensimmäinen vaihe hakemisessa on laittaa hakemus menemään kotiyliopistoon, ja tässä tapauksessa siis hain Helsingin yliopistolta nominointia ISEP hakijaksi. Haku alkoi lokakuun lopussa ja päättyi marraskuun alkupuolella. Tässä hakuvaiheessa valittiin ne yliopistot, joihin haluaisi päästä, laadittiin näihin yliopistoihin kurssisuunnitelmat ja kirjoitettiin hakemuskirje, jossa perusteltiin miksi juuri minun tulisi päästä vaihtoon. Lisäksi hakemukseen tuli liittää epävirallinen suoritusote, sillä keskiarvo ja suoritettujen opintopisteiden määrä olivat osa valintakriteerejä. Omalla kohdallani keskiarvo oli vain hieman päälle 3 minimivaatimuksen, mutta opintopisteitä minulle oli kertynyt reilun vuoden jälkeen jo vajaa 130.

Hakemuksen lähetyksen jälkeen oli edessä kuukauden odottelu. Joulukuun puolenvälin paikkeilla sain tietää tulleeni nominoiduksi ISEP hakijaksi. Tämän jälkeen alkoi hakemuksen tekeminen suoraan ISEPille. Tai no, ensin aloin kerätä tarvittavia hakuliitteitä. Näihin lukeutuivat mm. suositus akateemiselta opettajalta, TOEFL/IELTS kielitesti ja virallinen englanninkielinen opintosuoritusote. Kielitesteistä valitsin TOEFLin, ja varasin itselleni koepäivän helmikuun alkuun. Testiin en valmistautunut hirveästi, ja sain kyllä ihan hyvät pisteet kaikista osioista, reilusti yli vaaditun määrän, mutta mielestäni testi oli aika haastava. Tekstit olivat tieteeseen liittyviä, ja sanasto oli mielestäni paikoin kohtalaisen haastavaa. Jos siis jotakin kannattaa treenata, niin sanastoa voi yrittää laajentaa ennen kielitestiä. Puheosuutta ei kannata jännittää, kaikki puhuvat samaan aikaan ja testin saa muutenkin tehdä mukavasti omassa rauhassa. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että aika on rajallinen, ja itsellä meinasi joissakin vaiheissa tulla hieman kiire.

Kun kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet olivat kasassa, tein ISEPin kotisivuilla varsinaisen hakemuksen ja lähetin sen. Tämän jälkeen alkoikin todella hermoja raastava jännitys siitä, minne minua oltaisiin sijoittamassa. Aika ei ole varmasti koskaan kulunut näin hitaasti, ja kun reilu kuukausi hakemuksen lähettämisestä oli kulunut ja ISEPiltä oltiin lupailtu, että sijoitustieto tulisi n. 4-6 viikon päästä hakemuksen lähettämisestä laitoin viestiä kotiyliopistoni koordinaattorille. Hän lupasi laittaa ISEPille tiedustelua siitä, missä vaiheessa sijoitusprosessi olisi. Kauaa ei tarvinnutkaan odottaa, sillä heti seuraavana päivänä, 13.3. minulle tuli illalla n. klo 20 aikoihin puhelimeen ilmoitus: “Congratulations on your ISEP Placement…”.

Muistan, kuinka olin järjestömme hallituksen kokouksessa tuolloin, ja huomasin kesken kokouksen viestin tulleen puhelimeen. Jännitti aivan hirvittävästi ja en uskaltanut heti katsoa koko viestiä ja sijoitustietoa, vaan pistin puhelimen pois ja pyörin penkissä kuin mikäkin peruna. Pari minuuttia myöhemmin luovutin ja avasin sähköpostin. “Congratulations on Your ISEP Placement. We are thrilled to announce that after carefully reviewing your application we have decided to place you at your first choice: Univeristy of Auckland in New Zealand!” Tässä vaiheessa heitin puhelimen pöydälle ja aloin mykkänä huitomaan käsillä ilmaa. Kaikki kääntyivät katsomaan ja rupesin hysteerisesti hihittämään. Otin puhelimen jälleen pöydältä käteen ja räpyttelin silmiä ja luin viestin uudelleen. Tässä vaiheessa kiljaisin ääneen että “Mä lähden Uuteen-Seelantiin!” Oli ehkä mahtavinta ikinä, että tieto tuli juuri tuolloin hallituksen kokouksessa, sillä olin jutellut hallituskavereiden kanssa aikaisemmin paljon mun vaihtoon hakemisesta ja kertonut haaveestani päästä Uuteen-Seelantiin. (Ja ehkä myös pari kertaa olin heille tuskaillut miten kauheata oli kuumotella sijoitustietoa, sori siitä…) Kaikki olivat niin aidosti onnellisia mun puolesta niin se teki tästä hetkestä vielä spesiaalimman.

Tässä vaiheessa sijoitus ei ole vielä lopullinen, mutta hyvin harvoissa tapauksissa muutoksia tulee. Kannattaa kuitenkin pitää tämä vielä mielessä, että 100% varmaa pääsy kyseiseen kohteeseen ei ole. Olin siis aivan käsittämättömän onnellinen, mutta seuraavaksi aloin stressipalloilla sitä, että entä jos en olisikaan tarpeeksi hyvä hakija? Lopullista offer of placea saikin minun tapauksessani odotella University of Aucklandista todella kauan, käytännössä yli kuukauden. Lopulta tämä sähköposti kuitenkin tuli, ja otin paikan ilomielin vastaan.

Tämän jälkeen sähköposteja tulee vaihdeltua lähinnä kohdeyliopiston kanssa, liittyen pre-departure orientaatioihin ja saapumiseen. Kurssivalinnat tein heti paikan vastaanotettuani, ja kurssivalinnat kannattaakin tehdä mahdollisimman pian, sillä suosituimmat kurssit täyttyvät todella nopeasti.

Mitä kannattaa ottaa huomioon vertaillessa hakuvaihtoehtoja? Mihin kiinnittää huomiota hakemusta kirjoittaessa?

Tässä vaiheessa voisin sanoa vinkkinä sen, että ISEPin kautta kannattaa hakea ehdottomasti erityisesti silloin, kun haluatte ylipäätään Eurooppaa kauemmas vaihtoon, mutta ette välttämättä halua johonkin tiettyyn yliopistoon tai kaupunkiin. ISEPillä on ihan hurjasti yliopistoja tarjolla eri puolilla maailmaa, erityisesti Amerikoissa. Mikäli Yhdysvallat siis kiinnostaa, niin kohteita löytyy joka puolelta, ja Yhdysvaltoihin on kohtalaisen helppoa tulla hyväksytyksi. Yhdysvalloistakin kuitenkin löytyy kohteita, jotka ovat erittäin kilpailtuja, ja niihin on todella vaikeaa tulla valituksi. Oseanian kohteet kuuluvat myös tähän samaan todella kilpailtujen kategoriaan, eli on vaikeaa päästä. Kannustan kuitenkin kaikki hakemaan juuri sinne minne erityisesti haluatte, sillä hakematta ei pääse yhtään mihinkään! Tässä alla kuvaa siitä, missä kaikkialla ISEPillä on kohteita:

Blogi 3.PNG

Minä panostin paljon hakemukseen, ja yritin löytää itsestäni ja opintoalastani sellaisia asioita, joita voisin erityisesti opiskella Uudessa-Seelannissa, ja jotka hyödyttäisivät osaamistani. Pyrin myös perustelemaan hakemuksessani sitä, miksi juuri Uuden-Seelannin tai Australian yliopistot olisivat “best academic fit”. ISEP siis pyrkii sijoittamaan hakijat “best academic fit” yliopistoon. Perustelin omassa hakemuksessani tätä esimerkiksi sillä, että sopeudun itse paremmin tekemään itsenäisesti opintoja, kuin lukiomaisen ohjatusti – kuten esimerkiksi useissa Yhdysvaltojen yliopistoissa tehdään. Kannattaa siis lukea hakuohjeet ja valintakriteerit tarkasti, ja miettiä oikeasti miten perustella hakukohteitaan.

Haluan myös sanoa tämän, koska etsin tätä tietoa kuumeisesti silloin kun itse mietin vaihtoon hakemista; keskiarvoni oli 3,2 vaihtoon hakiessa. Yleisesti ottaen yliopistojen kahdenvälisissä Oseanian kohteissa paikkoja on tarjolla muutama per lukukausi, ja jotta voi hakea, keskiarvon tulee olla yli 3. Yliopiston sivulla kuitenkin sanotaan, että usein keskiarvo on ratkaisevassa osassa muuten tasavertaisia hakijoita arvioitaessa, ja totesin, ettei minulla juurikaan ole mahdollisuutta tämän hetken keskiarvollani päästä kahdenvälisten sopimusten kautta vaihtoon. ISEPillä sijoittumista mietittäessä ei painotettu keskiarvoa sen jälkeen, kun minut oli hyväksytty ISEP hakijaksi. Koin siis, että mahdollisuuteni sijoittua Oseaniaan olisivat paremmat, mikäli hakisin ISEPin kautta.

Halusin myös ehdottomasti lähteä vaihtoon kandivaiheessa, ja mielellään vuoden 2018 aikana. Tämä oli mahdollista ainoastaan ISEPin kautta, sillä YKV (yliopiston kahdenväliset vaihdot) olisi mennyt 2019 puolelle, jolloin minun on tarkoitus valmistua kandiksi keväällä. Muistakaa siis huomioida se, että vaihtoon kannattaa hakea hyvissä ajoin, sillä erityisesti kaukomaihin hakiessa prosessiin voi mennä melkein vuosi, ennen kuin pääsee lähtemään.

Koin myös sen plussaksi ISEPin kautta hakiessa, että he järjestävät asumisen kohdemaassa, ja aterioitakin sisältyy hintaan. Minulle ISEP maksu on yhdestä lukukaudesta 3300€/kk, joka sisältää siis asumiset ja ruokailuja, kuljetuksen lentokentältä sekä ilmeisesti ISEPin oman vakuutuksen. Summa voi kuulostaa isolta, mutta etenkin Aucklandissa asuminen on todella kallista.

Tämän kaiken sepustuksen voinee kostaa näin: hakekaa juuri sinne, minne eniten haluatte vaikka sinne olisikin haastavaa päästä, panostakaa hakemukseenne ja perustelkaa huolella, miksi juuri sinä olisit se paras hakija kyseiseen kohteese, ja keksikää jotain tekemistä tulosten odottelun ajaksi! Odotus on se kaikista vaikein vaihe!

  • Juuti

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s